Turun Wushu Kungfu Seura ry

Terveisiä Kiinasta!

Tänä kesänä seuramme jäseniä on taas ollut eri puolilla Kiinaa treenimatkoilla. Juuson ja Jalin treenejä onkin voinut seurata matkablogista. Mirella ja minä taas olimme Deng Fengissä oppimassa perinteistä Shaolin-tyyliä mestari Wu Nan Fangin opissa.

Shaolin Wugulun Kungfu Academy on pieni, noin 30 oppilaan koulu vuoren juurella. Mestari Wu Nan Fang on omistautunut perinteisen Shaolin ChanWuYi:n säilyttämiselle ja opettamiselle. Tämä koulu onkin niitä harvoja paikkoja, joissa voi yhä oppia “aitoa ja alkuperäistä” Shaolin-kungfua, sillä useimmat koulut ja jopa Shaolin-temppeli opettavat nykyään modernimpaa wushua.

Treenit olivat hyvin erilaiset aiempaan Kiinan treenimatkaan verrattuna. Ensimmäisenä päivänä mestari kysyi meiltä haluammeko oppia oikeasti kungfua vai vain hienon näköisiä liikesarjoja ja poseerauksia. Vastasimme, että oikeaa kungfua me olimme tulleet oppimaan. Ei siihen oikein muuta olisi voinut vastatakaan sen jälkeen kun mestari oli pitänyt pitkän puheen siitä miten monet haluavat vain oppia coolin näköisiä asioita, eikä heillä ole kärsivällisyyttä treenata kunnolla. Mestari kertoi, että mitä hitaammin treenaa, sitä nopeammin edistyy. Jokainen treenikerta aloitettiin seisomalla rennosti ja tyhjentämällä mielemme. Puolitoista viikkoa treenasimme vain rentona seisomista ja perusasennosta toiseen liikkumista. Vaikka asennot periaatteessa olivat tuttuja aiemmin oppimastamme modernimmasta shaolin-wushusta, saimme pian huomata, ettei se hirveästi helpottanut asiaa. Wugulunissa hyvin tärkeää on olla rentona ja selkä ja niska suorana, ei niinkään olla mahdollisimman matalassa asennossa. Myös lantion kääntö oli uutta muutamissa asennoissa. Liikkuessa olennaista on liikuttaa koko kehoa rennosti yhtenä kokonaisuutena. Tämä kuulostaa helpolta, mutta vaatii monen vuoden intensiivisen harjoittelun. Ei riitä, että esimerkiksi lantio kääntyy ja samaan aikaan kädet liikkuvat erikseen, vaan liikkeen pitää olla yhtenäinen. Näin saadaan koko kehon voima liikkeeseen. Myös edistyneimmät oppilaat ja valmentajat aloittivat treeninsä näillä perus-seisomaharjoitteilla. Yllättävän pian aloimme opetella ensimmäistä liikesarjaa nimeltä Pan Gen, eli kiertyvä juuri. Se oli aika lyhyt, eikä siinä sinänsä ollut mitään sen ihmeellisempiä temppuja, mutta oli siinä silti paljon oppimista. Sen jälkeen opettelimme Ba Duan Jin:in, ja ihan vähän ennen Mirellan lähtöä aloitimme toisen osan opettelemisen Pan Geniin.

Kahdeksan viikkoa kului hyvin nopeasti, ja vielä pitää paljon treenata ennen kun voi sanoa osaavansa jotain (tai voihan sitä aina sanoa). Mutta kuten mestari sanoi, ei tarvita kovin montaa tai monimutkaista harjoitusta oppiakseen hyväksi. Niitä pitää vain tehdä oikein ja paljon.

 

Koulun oppilaat, valmentajat ja mestari keskellä kuvaa. Tänä kesänä koulussa oli harvinaisen paljon ulkomaalaisia oppilaita.

wugulunkuva

– Emmi